Hilda oli onnistunut viikonloppuna varastamaan pöydältä kasan kanankoipien luita ja nyt on sitten odoteltu, että tuleeko ongelmia. Maanantaina oli parit kasat kurapaskaa lattialla (sekä Odessan päällä, oikeen kiva.. Hildahan on myös mm. oksentanut Ninnin päälle) joten soiteltiin sitten eläinlääkärille että pitäiskö koiruus viedä näytille. Toistaiseksi ei ole tarvinnut ja Hilda on ihan pirteä. Palkkioksi tästä tempauksesta kakara nauttii nyt ruuan seassa kaurapuuroa. Tuo puuro on meillä valtava hitti ja saa kyllä oikeasti vahtia, ettei vanhemmat mene Hildan kupille. Joka tapauksessa varastelu saa loppua saman tien. Ja mä olen Hildalle nauranut, kun se on aina odottanut lupaa ottaa lattialle pudonneet ruokapalatkin.. Viime viikolla vielä sanoin, että Hilda tulee kyllä olemaan semmonen tapaus, että seudun eläinlääkärit käy tutuksi. Edelleen vetää naamariin kaiken mitä löytää ihan niinkun pentuna ja törmäilee joka paikkaan ymsyms.

Toivotaan kuitenkin, että suuremmilta tapaturmilta vältytään ja niistä luistakin selvittäisiin säikähdyksellä jottei taas tarvitse jäädä saikulle (tai vielä ikävämpää). Tähtäsin Hildan kanssa Ähtärin taippareihin joskus ensi kuun lopulla mutta näkyi kadonneen listasta koko taipparit? Onneksi huomasin nyt enkä myöhemmin. Nyt olisi sitten vaihtoehtona Virrat ensi kuussa, Padasjoki elokuussa ja Suonenjoki syyskuussa. Oman yhdistyksen syksyn taippareihin on huono taas jättää kun se on aina se viikonloppu kun lähdetään reissuun. Virroille olisi sikäli hyvä ilmoittaa, että ollaan järjestävän yhdistyksen jäseniä joten paikkakin voisi irrota.. Mutta tätähän kerkeää vielä pari viikkoa miettiä ja sit kiireellä juosta ilmo postiin viime tipassa. Pelottaa tietty että ollaanko kuitenkin liian aikasin liikkeellä. (Sivukommenttina vaan että mikään ei lämmitä mieltä niinkun koiran pissat niskassa.. Toimii tää kahden kerroksen järjestelmä ja Hilda tietää mihin kannattaa lirauttaa. Ja mikä tää juttu ylipäätään on olevinaan että sisälle piti tehdä? Asiaan->)

Jotain vois kai viikon treeneistäkin sanoa. On tehty hakuruutua ja kanijälkeä taas. Pakko sanoa että Odessa teki ihan mielettömän tyylikkään hakuruudun maanantaina! Ihan samaan tyyliin kun Hildakin, osas aina pysätä kun haju löytyi eikä mitään turhaa sekoilua. Ja koska Odessan liikkuminen on helpompaa tuolla metsässä suoritti se ruudun Hildaakin nopeammin. :) Se on varmaan kuullut kun mä oon sanonut että en taidakaan viedä sitä taippareihin kun en saa sitä oppimaan. ;) Kanijälki pikkasen takkusi edelleen mutta lopulta sain ihan nätisti menemään jälkeä pitkin. Se siitä itsenäisestä työskentelystä mutta voi voi. Kunhan menee nyt alkuun näinkin niin oon ilonen. Edelleen ne taipparit saa olla sivussa koska tää treenaaminen on nyt näin mukavampaa. Ei tarvi tähdätä mihinkään tiettyyn ajankohtaan.

Hildan hakuruutu ok, tosin löysi jonkun muunkin jäljen joka ois kovasti kiinnostanut, mutta siirryttiin sen yli ja jatkoikin siitä hyvin loppuun. Molemmat haki muuten tällä kertaa viisi damia kuudesta ja tosiaankin tuntui olevan selvää kauraa. :) Kanijäljestä saan sen verran ongelmaa Hildankin kohdalla että en oikeen tiedä, miten pitäisi toimia, jos hukkaa jäljen ja lähtee hakuun. Taippareissa toki sormet ja varpaat ristissä toivoisin, että se tavalla tai toisella löytää kanille, mutta jos haluaisin, että se oppisi nimenomaan jäljestämään kanille niin kuinkas sitten..