Hilda pikku sankari aiheutti taas muutamia harmaita hiuksia eräs päivä. Olin päättänyt vähän muistutella noutotouhuista joita ei oltu pieneen hetkeen juuri tehty. Järkyttyneenä sain todeta että koira ei nouda. Auts. Lähti perään mutta meni ohi ja jatkoi säätöään tai jäi damin viereen makoilemaan. Aika tiukkis olin ja loppui haahuilut alkuunsa. Ekaan onnistuneeseen palautukseen lopetettiin. Kotona kaivelin pakkasta, katotaanpa mitä sanoo kun otetaankin siipiä mukaan (ei huvittanut kokonaista lintua sulatella). Ei kiinnostanut juurikaan enempää! Mitä, pari viikkoa taaksepäin oli aivan intona parhaansa mukaan pöllimässä kaiken minkä sai. No sit rupes oikeesti pelottaan. Mietin (toivoin) siinä sitten että joko se nyt muka murkkuilee (ja pahasti murkkuileekin).. Mikään ei koiraa huvittanut kun omat touhut. Onneks on niin paljon muutakin mietittävää että koira sai pari päivää olla rauhassa.

Eilen otin pakkasesta siivet uudelleen ja jemmailin niitä pihaan Hildan harjoitellessa paikallaoloa. Ja huh helpotusta se lähti hirveällä tohinalla intona siipiä etsimään. Palautukset myös nätisti käteen vaikka vähän verkkaisella vauhdilla tuli ja ohjaaja sai olla tiukkana. Nyt oli ihan aarteita taas ja oli niin kivaa päästä nenua käyttään. Dami sen sijaan ei ois voinu vähempää kiinnostaa, hylkäs sen ihan kuten aiemminkin. Jospa se siitä. Toki jos damit noin vähän jatkossakin kiinnostaa niin mun on haasteellisempi neidin kans reenata mutta kyllä siitä varmasti ihan mukavan kaverin metsälle iskä saa ja sehän se pääasia on. Voi kai sitä teipata niitä siipiä dameihin mut en tiedä auttasko tähän ongelmaan. Kunhan nyt katsellaan että alkaako yhtään kiinnostaa.

Odessaan puolestaan on syytä nyt panostaa treeneissä, sillä on joku ihan mahtava vaihe menossa. Hildan näyttelykoulutuksen jälkeen otettiin talon nurkilla taas pienet treenit, tokoa ja muutamat noudot. Tiesin että koira on virtaa täynnä kun se ryntäs pihalle, suoraan pensaiden läpi. Teki sitten taas mielettömiä noutoja, tokoliikkeet vauhdikkaasti ja innolla ja sen jälkeen juos aluetta ympäri sata lasissa että kerran hipoi kylkikin maata kun niin tiukka kaarre oli. Huvittava energianpurkaus mein rauhalliselta vauvelilta. :)