Alotettiin sitten Odessan kanssa urakka. Neiti oli hieman suuttunut vissiin taas muhun illasta, syy tuntematon koska huomiota oli saanut yhtä paljon kun Hildakin.

Lähdettiin ulos ja piristyi ihan pikkiriikkisen. Ensin noutoja metsässä. Heitin damin matkalla, käveltiin n. 10 m eteenpäin ja lähetin takas hakeen. Ehkä vähän tehotonta eikä kovin innostunutta työskentelyä. Sama juttu uusiks, selvästi into kasvoi.

Seuraavana motivoituna jotakin epämäärästä minihakuruutua, kahdella damilla (kun ei ole varaa ollut useampaan..). Tää olikin kiva juttu. Odessa ihan oikeesti käytti nenäänsä, jopa tällanen ymmärtämättömämpiki ihminen näki sen. Rauhallista mutta tehokasta työskentelyä. Häntä nousi korkealle ja vispasi vinhasti, nopeat palautukset ja normaaliin tapaan kauniit luovutukset. Selvästi oli innoissaan. Tehtiin näitäkin harjotuksia pari kertaa. Odessan kuntoa tulis nyt nostaa. Tehokasta vois olla uinti ja pyöräily. Uimaan on vähän hankala päästä kaupungissa (no juu, jos en ois laiska lähettäs ettiin sitä koirarantaa) ja pyöräily samoten hieman pelottavaa kun Odessaa en oo opettanu pyörän vieressä remmissä juoksemaan ja mä en kaupungissa ylipäätään tykkää pyöräillä. Mökillä vois ihan hyvin mutta entäs ne karhut, huiii! Mulle on ihan sama kuinka epätodennäköstä siihen on törmätä mutta kun siellä kerran sellanen on liikkunut niin ei oikeen innostas lähtee koittaan onneensa.

No niin, takas asiaan. Noutotouhujen jälkeen taas tokoa tuossa talon vieressä. Höystettiin jälleen tempuilla. Tosi hyvät paikallaolot, sivulletulot ihan mahtavia, nopeita, välillä hieman väärä paikka mutta korjaa hienosti itse. Luoksetuloon nyt ois aika yhdistää se sivulletulo, ihan pienestä vasemman käden liikkeestä ymmärtää ilman ylimääräsiä sanallisia käskyjä. Seuruuta otettiin taasen pikkasen. Otetaan tää nyt sitten pellekoululiikkeeks jos se vaikka siten rupeis sujuun. Kontakti on kohtalainen mutta Odessasta näkee että liike on sen mielestä epämiellyttävä. Paitsi jos juostaan! En ymmärrä tota eroa..

Nyt siis tavotteena mun ensinnäkin olla tarkkana käskysanojen kanssa sekä miettiä noita käsimerkkejä noutohommissa. Koska Odessahan ei liikkeelle lähde pelkästä sanallisesta käskystä, ilman sanallista käskyä taasen tod.näk. lähtiskin. En tiiä miten oon tässäki onnistunu kun oon sanallisia käskyjä yrittäny painottaa. No, kerrankin kumminkin jotakin hyötyä näistä, tai ei ainakaan haittaa. Taippariharjotteluun vaihtelevia treenejä, mutta kerralla vaan yhtä osa-aluetta. Ylläpidetään tota nenänkäyttöä ja motivoidaan urakalla. Vahvistetaan haun käskyä ja sen ideaa ylipäänsä. Riittävän lyhyet treenit jottei lopu kunto kesken tai tule epäonnistumisia. Siis mahdollisimman paljon kivaa ja onnistumisia ja yritetään kasvattaa itseluottamusta!